Liian vähäinen kalorimääräElin koko nuoruuteni lukioikäisestä vielä viime vuoteen asti liian vähäisellä kalorimäärällä. Söin alle 1500 kaloria päivässä. Söin huonoimpina päivinä jopa alle 1000 kaloria. Kyseinen kalorimäärä ei olisi riittävä edes 4-vuotiaalle, noin 17 kg painavalle lapselle. Tämän kokoisen lapsen tulisi saada noin 1600 kaloria vuorokaudessa. Voit kuvitella, minkälaista hallaa olen tehnyt keholleni ja laiminlyönyt sen tarpeita.

Kokeilin mitä järjettömimpiä tapoja syödä, oli sääntöjä sääntöjen perään. Kokeilin karppausta ja tartuin hoikkuutta lupaaviin vähäkalorisiin dieetteihin. Esimerkiksi, en syönyt perunaa vuosiin ja kylässä en voinut syödä ruokaa, jos siihen oli sekoitettu hiilihydraatteja, kuten makaronilaatikkoa. Halusin myös itse aina annostella ruoan ja mieluiten nähdä tai laskea paljonko energiaa se sisältää.

Ei ole ollut ihme, että olen kokenut nälkää, unettomuutta, palellut ja minulla ei ole ollut energiaa mihinkään ylimääräiseen. Olen elänyt vuodesta 2010 kuin sumussa, pääni on täyttynyt pakottavista ajatuksista olla laiha, olla syömättä ja liikkua niin paljon kuin mahdollista. Muistan erään surullisen esimerkin, elettiin vuotta 2014 ja olin menossa Skotlantiin viikoksi opiskelemaan ammattikorkean kautta. Lento oli aikaisin aamulla ja meidän opiskelijaporukan piti lähteä Seinäjoelta klo 6 aikoihin. Minun piti käydä juoksulenkillä aamuyöstä, koska tiedossa oli koko päivä istumista.

Hyvinvointipaino

Biologinen paino

Muutoksen aika: Liian vähäisestä kalorimäärästä terveempiin kalorimääriin

On ihme, että jaksoin toimia ja elää näin vähäisillä kaloreilla jopa 8 vuoden ajan. Vuoden 2018 keväällä olin tullut siihen pisteeseen, että en enää jaksanut ja halusin pysyvää muutosta. Painoni oli terveen puolella kaikkien taulukoiden mukaan, mutta en voinut hyvin kehossani. Oloni oli kaukana terveestä, sillä minulla oli jatkuva nälkä, palelin ja unilääkkeistä huolimatta kärsin edelleen unettomuudesta. Halusin voida paremmin itseni takia ja etenkin jos myöhemmin haluaisimme lapsia A:n kanssa.

Tutkin vaihtoehtoja, ja löysin ravitsemusterapeutti Ullan ja hänen haarukassa hyvinvointi yrityksensä. Voit lukea syömishäiriöni taustoista tässä postauksesta. Aloimme tapaamaan Ullan kanssa säännöllisesti Skypen välityksellä. Tavoitteenamme oli, että voisin syödä vapaasti mitä haluan ja kuunnella enemmän kehoni signaaleja, sekä päästä irti vaa’asta ja numeroista. Unikin tulisi korjautumaan myöhemmin paremman syömisen ansiosta.

“En antanut keholleni lupaa hakeutua biologiseen painoon.”

Jostain syystä minulle oli pinttynyt tietty vaa’an luku mieleeni, jonka yli en saisi mennä.  Olin painanut sen verran ennen syömishäiriötä teini-ikäisenä, jolloin kehoni ei ollut edes vielä aikuisen naisen mitoissa. Tämänkaltainen ajatusmalli on todella haitallinen, sillä se estää meitä syömästä kehon signaalien mukaan ja keho ei saa rauhaa hakeutua biologiseen painoalueeseen.

Biologisessa painoalueessa ollessasi

  • Voit fyysisesti ja psyykkisesti hyvin
  • Tässä tilassa sinun ei tarvitse olla dieetillä tai ylensyödä, eikä koko elämäsi pyöri ruoan ympärillä. Painotus on nimenomaan sanalla alue, sillä paino on harvoin vain yksi luku.
  • BMI-taulukko kertoo keskivertoihannepainon, mutta oma biologinen painoalue on jokaiselle eri. Toinen voi paremmin hieman hoikempana ja toinen taas hieman painavampana.

Yritin siis vuosia taistella kehoani vastaan enkä tiennyt todellista biologista painoaluettani. En ollut antanut keholleni lupaa löytää sitä. Pyysin Ullalta, että voisiko hän tehdä minulle ruokasuunnitelman. Yleensä mitään valmista suunnitelmaa ei suositella toipumisprosessissa, mutta olin ihan hukassa sen kanssa, mitä määriä syödä. Kirjallinen suunnitelma todella auttoi omalla kohdallani. Ulla laski suunnitelman juuri minulle sopivaksi ja sisällytti mukaan lempiruokiani. Hän kuitenkin kannusti, että suunnitelma on vain minimi, mikä minun tulee syödä ja rohkaisi syömään nälän mukaan.

Tuntuu jopa hieman tyhmältä, että söin lähes vuosikymmeniä liian vähäisiä kalorimääriä.

Kalorit nousivat noin 2000-2500 välille. Aiemmin olin siis syönyt hädin tuskin 1500 kaloria. Aloitin noudattamaan suunnitelmaa juhannusviikolla 2018. Ruokamäärä näytti isolta aiemmin syömääni määrään verrattuna, mutta yllättävää kyllä, en kokenut vaikeuksia syödä määrää. Tuntui, että kehoni janosi ruokaa. En ollut esimerkiksi tottunut syömään lounaalla muuta kuin kasviksia ja vähän lihaa, kun taas nyt söin jälleen lisänä hiilihydraatteja. Olo tuntui aluksi hieman väsyneeltä ruokamäärästä, mutta noin kuukauden jälkeen aloin tottumaan. Koin oloni parin ensimmäisen kuukauden ajan turvonneeksi. Kehoni ei ollut tottunut käsittelemään normaalia ruokamäärää ja ruoka suli hitaammin. Tiesin kuitenkin, että turvotus kuuluu asiaan ja menee ohitse. Ja toki runsaampi ruokamäärä painaa myös itsessään kehossa.

Koin tietysti niitä huonoja päiviäkin ja näinä päivinä yritin huijata itseäni, jotta voisin syödä vähemmän. Vaihdoin esimerkiksi normaalileivän tilalle näkkileipää ja otin pienemmän annoksen illallista. Sain kuitenkin kannustusta poikaystävältä ja Ullalta, jotta söisin riittävästi ja ymmärtäisin. Syöminen on ainut oikea tie parantumiseen.

Painon kehitys

Sinua varmaan kiinnostaa, mitä tapahtui painolle, kun lisäsin kalorimäärää jopa 1000 kalorilla päivässä. Ihan rehellisesti sanottuna, painon kehitys stressasi minua todella etukäteen. Kävin vaa’alla lähes joka päivä aluksi, vaikka tiesin, ettei se ole hyväksi. Vaakaa ei olisi edes pakko omistaa, oma peilikuva ja olotila kertovat paljon enemmän. Jos kuitenkin haluaa käydä vaa’alla, niin kerran kuukaudessa, aina samaan aikaan on hyvä määrä. Esimerkiksi naisen paino vaihtelee kuukautiskierron mukaan.

Tänä päivänä painoni on asettunut tietylle vaihteluvälille, väissä painan vähän enemmän ja välissä vähän vähemmän. Luulen, että olen aika lähellä biologista painoani. Tavoitteena on oppia vielä entistä paremmin kuuntelemaan kroppaani, vaikka olenkin jo siinä huimasti kehittynyt. Tuntuu jopa hieman tyhmältä, että söin lähes vuosikymmeniä liian vähäisiä kalorimääriä.  Nyt syön reilu 2000-250+ kaloria eikä painoni ole noussut rajusti, vaikka niin pelkäsin! Ja vaikka paino nousisikin enemmän, kehosi kyllä hakeutuu hyvinvointipainoosi. Aluksi se tarvitsee runsaasti energiaa, ja vasta kun kehossasi on tarpeeksi rasvaa, uskaltaa kehosi alkaa toimimaan kunnolla ja lähteä hakeutumaan hyvinvointipainoon. Omassa tapauksessani suurin osa energiasta on mennyt kehon vaurioiden korjaamiseen ja nälkävelasta toipumiseen.

Tiukasta ruoan rajoittamisesta ei ole pitkällä aikavälillä koskaan mitään hyötyä, enemmän haittaa.”

55 kiloisena

Näissä kahdessa yläpuolella olevissa kuvissa näet, miltä näytin ennen projektin aloittamista ja nykyään. Huomaatko eroa? En minäkään. Olen todella onnellinen, että uskalsin hakea apua ja nyt voin nauttia ruoasta. Tahtoisin päästä vielä kokonaan eroon vaa’asta.

Runsaamman syömisen ansiosta ja syömishäiriön käsittelyn olen kokenut seuraavat muutokset

  • En palele enää
  • Voin nauttia ruoasta spontaanimmin
  • Hiukseni ovat paremmassa kunnossa
  • Halkeilevat kantapäät ovat parantuneet
  • Minulla riittää energiaa luovaan toimintaan, kuten tämän blogin kirjoittamiseen
  • Minun ei ole pakko liikkua joka päivä, vaan silloin kun siltä tuntuu

Mielestäni alle 2000 kaloria on todella vähän aikuiselle naiselle. Kannattaakin suhtautua skeptisesti ruokavalioihin, jotka lupaavat nopeaa laihtumista ja joissa syödään alle 2000 kaloria. Ikävimmässä tapauksessa ajayt kehosi säästöliekille, jossa kehosi sopeutuu alhaisempaan kalorimäärään eikä kuluta enää samalla tavalla energiavajeesta johtuen.

Jos tiedät, että syöt liian vähän, kannustan sinua muutokseen! Elämä on paljon mielekkäämpää, kun ruoasta voi nauttia ja se antaa sinulle energiaa. Luota kehoosi ja nälkäsignaaleihin. Opettele  olemaan kehosi ystävä <3 Itselläni seuraava projekti on unilääkkeistä eroon pääseminen. Nukun jo paremmin kuin viime vuonna, mutta en ole täysin päässyt eroon lääkkeistä. Aion tavata syksyllä unilääkäreitä Alankomaissa ja toivottavasti saan päästettyä lääkkeistä irti.

Oletko kokenut samaa ja elänyt liian vähäisellä kalorimäärällä? Haluaisitko toipua vai oletko jo löytänyt oman hyvinvointipainosi? Kommentoi alle 🙂

Lue myös:

Syömishäiriöstä toipuminen: Oma tarinani

3

Jonna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *